Ilkka-Pohjalainen teki pääkirjoituksessaan viikon tärkeimmän havainnon: peruskoulu tarvitsee pelastajan (IP 2.11.).

Hätävalot vilkkuvat jo punaisina, jos peruskoulusta valmistuvista 14% ei osaa lukea kunnolla (HS Tiede 10/2022). Kentältä kerrotaan myös muita hurjia tietoja: Ensiluokkalaiset vastustelevat lukemaan opettelemista, koska se on vaikeaa. Lukiota aloittaneista joka neljännen kohdalla syntyi epäily lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudesta – iso osa todennäköisesti vääriä hälytyksiä heikon lukutaidon vuoksi.

Lukutaito ei ole ainoa mittari, joka hälyttää. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt 9. luokkalaisten PISA-tutkimuksissa huomattavasti. Tarkkaavuusvaikeuksiin tarkoitettu lääkitys aloitettiin suomalaisilla viime vuonna jopa 30% useammin kuin edellisvuonna, ja nuorten aikuisten sairauslomien kirkkaaksi kärkisyyksi on noussut mielenterveysongelmat.

Oppimisen ja hyvinvoinnin heikentyminen sattuu ajankohtaisesti yhteen digilaitteiden ja sosiaalisen median lisääntymisen kanssa, ja myös Opetushallituksen tekemien lukuisien opetuksen kehittämismuutosten kanssa. Opettajat kokevat, ettei muutoksissa ole kuultu heidän välittämäänsä viestiä siitä, miten nopeasti kenttätyö on muuttunut.

Kuten Ilkka-Pohjalainen kirjoittaa, peruskoulun pelastuspaketti on nostettava yhdeksi tulevan hallituksen kärkitavoitteista. Paras tieto pelastuspakettiin pantavista työkaluista on opettajilla. 

Keskeinen tavoite onkin minusta keskusteluyhteyden parantaminen opettajien ja opetushallituksen välillä. Maailma ja siten arki muuttuu tällä hetkellä niin nopeasti, että kenttää ei voi johtaa kuin kenttätietoa keräämällä, eli koulun henkilökuntaa kuulemalla.

Pääkirjoitus esittää myös tasoryhmien palauttamista käyttöön. Omasta näkökulmastani opiskeluhuollosta näen ehdotuksessa paljon hyvää. Samantasoisten opiskelijoiden parissa työskentely parhaimmillaan motivoi, huonoimmillaan karsinoi.

Kaikkein keskeisin toimija lapsen kanssa on kuitenkin koti. On kodin tehtävä varmistaa, että läksyt tehdään, kirjat luetaan ja koulun henkilökuntaa arvostetaan, niin ammattilaisina kuin ihmisinä. Punainen hälytysvalo on sekin, että monessa perheessä koulu saa väistyä lomamatkan, harrastuksien tai lapsen haluttomuuden tieltä.

Juuri sinä, joka luet tätä kirjoitusta – äiti, isä, muu huoltaja tai ehkä isovanhempi. Varmistathan, että sinun lapsesi hyödyntää maksuttoman koulutuksen?