Mitkä aluevaalit? Miksi ehdolla, miksi kannattaa äänestää?

Aluevaalit 2022 ovat ovella. Vaalipäivään on noin kolme viikkoa aikaa. Tammikuussa järjestettävät vaalit ovat epäkiitollisessa asemassa, koska valmistautumista vaivaava joulu ja uusivuosi, joista ainakin joulu taitaa olla lopulta tärkeämpi kuitenkin jokaiselle ehdokkaallekin.

Jonkinlainen vaalihumu lienee kuitenkin alullaan, kun ilmoitukset äänestysoikeudesta kopsahtelevat postilaatikoille.

Vaalit on aina kiva ja jännittävä juttu – erityisesti nyt! Kerron, miksi: Siksi, että näistä vaaleista ei tiedetä etukäteen oikeastaan yhtään mitään.

Mitkä aluevaalit ja mikä hyvinvointialue?

Hyvinvointialue muodostuu useista kunnista. Esimerkiksi Seinäjoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, kuten myös Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri – yhteensä 18 kuntaa.

Kaikissa näissä kunnissa voi äänestää mitä tahansa näiden kuntien ehdokasta – esimerkiksi minua.

Hyvinvointialue on ikään kuin kuntien ja valtion väliporras, jolla on alueellaan itsehallinto. Verotusoikeutta sillä ei kuitenkaan ole, vaan hyvinvointialueen kustannuksista vastaa valtio. Kansalaisille tämä ei aiheuta lisäkustannuksia – ei ainakana pitäisi aiheuttaa – vaan kunnallisveroprosenttia lasketaan ja samalla valtion veroprosenttia kiristetään, jolloin lopputulos on meille kaikille plusmiinusnolla.

Hyvinvointialueen tehtävät määrää laki. Päätehtävänä on järjestää sille lailla säädetyt tehtävät eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Jatkossa tehtäviä voi tulla lisää, mutta ainakin alkuvaiheessa mennään tällä.

Alueella voi olla tehtäviinsä liittyvää liiketoimintaa yksin tai toisen hyvinvointialueen kanssa, ja sillä voi olla tytäryhtiöitä.

Kyse on isosta kompleksista, miljardeista euroista ja tuhansista työntekijöistä. Pelkästään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyy kunnilta ja pelastuslaitokselta noin 9000 työntekijää.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022 ja varsinaiset hyvinvointialueet 1.1.2023. Tuon 9kk väliajan alueilla on jo valmistelevaa toimintaa ja useita erilaisia väliaikaisia tehtäviä, ja on itse asiassa ollut jo hyvän aikaa. Jos olet kuullut ilmaisun VATE (minä en ollut ennen kuin aloin selvittää asioita), niin se muodostuu sanoista: väliaikainen valmistelutoimielin ja se hoitaa parhaillaan asioita. Vaikuttaa siis siltä, että hyvinvointialuemuutosta valmistellaan vahvasti virkamiesjohtoisesti. Pakko on, jotta yhdeksän kuukauden päästä meillä olisi toimiva rakenne sekä asiakkaille että työntekijöille.

Näillä mennään – riitelemiseen ei ole nyt aikaa. Tärkeintä on, että saadaan uudistus tehdyksi ja sitten käytäntöjä korjataan.

On tätä niin pitkään valmisteltu. Me kansalaiset olemme muutoksen arvoisia.

Miksi olen ehdolla?

Keskustassa ehdokkaita aluevaaleihin alettiin kysellä pian kuntavaalien jälkeen. Ensimmäiset ehdokkaat nimettiin meidän alueellamme jo lokakuussa, mutta minä en ilmoittautunut vielä silloin mukaan. Sanoin, että kiinnostaa kyllä, mutta haluan tietää vaaleista edes jotain! Esimerkiksi:

Kuinka usein kokoonnutaan? Missä? Maksetaanko kokouspalkkioita? Näillä kaikilla on perheelliselle merkitystä.

Entä kuinka monta ääntä suunnilleen tarvitaan läpimenoon?

Ja mikä tärkeintä: Mistä siellä oikeasti päätetään? Voiko vaikuttaa?

Vastauksia ei vaan juuri ollut! Melko varmaa oli, että jonkinlaisia kokouspalkkioita täytyy maksaa ja valtuusto kokoontunee Seinäjoella. Kokousten tiheydestä, pituudesta tai vaativuudesta ei kukaan tiennyt. Kuulemma valtuusto päättäisi sitten itse.

Sekin tiedettiin, että valtuusto päättää sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestelyistä, mutta ei oikeastaan sitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Jossain vaiheessa selvittelyjä tein päätöksen lähteä ehdolle aluevaltuustoon. Päätös johtui oikeastaan juuri siitä, että tilanne oli niin sekava, siitä että rakennetaan aivan uutta. Olen nimittäin pystyvä ja vahvasti oikeudentajuinen, ihmisläheinen tyyppi, joka hahmottaa kokonaisuuksia paremmin kuin yksityiskohtia ja haluaa rakentaa uusilla tavoilla toimivia kokonaisuuksia.

Juuri kaltaistani tyyppiä haluaisin itse äänestää aluevaltuustoon – mukana on siis oltava.

Miksi kannattaa äänestää?

Sinun ja ihan jokaisen kannattaa äänestää kahdesta syystä:

  1. vaikuttaaksesi suuntaan, johon Suomea kehitetään,
  2. ollaksesi osa suomalaista historiaa.

Vaalitulos aina yllätys, mutta kun aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa, on lopputulos täysin hämärän peitossa.

Politiikan penkkiurheilijaa kiinnostavat näissä ainakin seuraavat kysymykset:

Mikä on äänestysprosentti? Pääseekö läpi pikkupaikkakuntien edustajia – entä pienten puolueiden? Vai käykö ihan päin vastoin, että pikkukunnissa äänestetään aktiivisesti ja saadaan läpi omia ehdokkaita, kun taas kaupungeissa jäädään nuolemaan näppejä? Tuleeko kansanedustajista ääniharavia?

Ennakko-odotuksia aluevaaleja varten ei voi rakentaa kuntavaalien tahi eduskuntavaalien perusteella, ainakaan täällä meidän Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, koska vaalialue on aivan erilainen. Kuntavaaleissa tarjolla oli vain seinäjokisia ehdokkaita, eduskuntavaaleissa puolestaan sekä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan ehdokkaita. Ehdokasmääräkin on erilainen: kuntavaaleissa pelkästään Seinäjoella noin 320, nyt koko alueella kaikkieen 410, eduskuntavaaleissa vaalipiirissä eli kolmella alueella yhteensä vain 170.

Jännittävä vaali-ilta on siis tiedossa!

Itse ennakoin, että pienemmissä kunnissa äänestysprosentti nousee huomattavasti kaupunkeja korkeammaksi ja sillä voi olla iso vaikutus valtuuston koostumukseen. Se mietityttää, koska jotkut ehdokkaat haluavat profiloitua ensisijaisesti oman pienen alueen puolustajana. Millaista valtuuston yhteistyöstä tulisi, jos kukin ajaisi vain oman nurkan etua?

Toisaalta uskon, että äänestäjä on aina oikeassa ja kansa on aina viisas, kun se kertoo omat tuntonsa. Sillä mennään.

Oli lopputulos mikä hyvänsä, se muodostaa Suomen tulevaisuuden suunnan. Onko alueiden yhteistyö ratkaisu koko Suomen kilpailukykyisyyteen? Kannattaako itsehallintoa lisätä?

Vaalikoneet ovat kyselleet näitä asioita ja olen vastannut aina maltillisesti: Katsotaan nyt. Lähivuodet näyttävät.

Ei mitkään pikkuvaalit, ei todellakaan. Käytä supervoimaasi: äänestä.

Ennakkoäänestys järjestetään 12.-18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.

Aloita näistä:

Helsingin Sanomien vaalikone: https://www.vaalikone.fi/alue2022/
Iltalehden vaalikone: https://www.iltalehti.fi/aluevaalit-2022/vaalikone#/
Ylen vaalikone avautuu 5.1.: https://yle.fi/vaalit/
Alueellisen vaalikoneen järjestää Seinäjoen Sanomat: https://www.seinajoensanomat.fi/

LIITTYY AIHEESEEN

Hyvinvointialueiden isot kysymykset: miten ne ratkaisen?

Alueilla on aloittaessaan isoja kysymyksiä: raha, henkilöstö, palvelujen sijainti. Miten minä ne ratkaisisin?

Miten meidän nuorilla menee – ja mitä me sille tehdään?

Minulle kaikkein rakkain sote-sektorin siivu on nuoret. Olen paiskinut nuorten parissa töitä koko aikuisikäni, monesta eri näkökulmasta: psykologina nuorisopsykiatrian yksikössä…

Viisi syytä, miksi sinunkin pitää äänestää aluevaaleissa!

Olet ehkä kuullut, että meillä on meneillään hyvinvointialuevaalit. On menossa myös koronapandemia ja talvipakkaset, joten moni saattaa miettiä, viitsisikö äänestää.…

Kuuluuko kulttuuri hyvinvointialueelle? Entä lasten päivähoito?

Todetaan heti ensin: lasten päivähoito ei kuulu hyvinvointialueiden päätettäväksi. Siitä vain oli maakuntalehtemme Ilkka-Pohjalaisen mukaan yhdellä ehdokkaalla epäselvyyttä ja haastattelussa…