Kuuluuko kulttuuri hyvinvointialueelle? Entä lasten päivähoito?

Todetaan heti ensin: lasten päivähoito ei kuulu hyvinvointialueiden päätettäväksi. Siitä vain oli maakuntalehtemme Ilkka-Pohjalaisen mukaan yhdellä ehdokkaalla epäselvyyttä ja haastattelussa hän pohti, että kukapa tietää, mikä alueille kuuluu.

Päivähoito ei kuulu, enkä ole kuullut kenenkään sitä alueiden järjestettäväksi haikailevan.

Mutta – tänään Ilkka-Pohjalaisessa oli vaasalaisen Tarja Hautamäen mielenkiintoinen kirjoitus otsikolla Sotessako paikka kulttuurille. Tekstissä Hautamäki nosti aivan ansaitusti esiin kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin ja esitti lopuksi kysymyksen:

Oletko sinä se aluevaaliehdokas, joka päätät varmistaa maakunnan asukkaille mahdollisuuden kulttuurin tuottamaan hyvinvointiin etkä anna sille arvoa vain juhla- ja vaalipuheissasi?

Tarja Hautamäki, Ilkka-Pohjalainen, 11.1.2021

Sitaatin sisällä on kaksi tärkeää nostoa, joista ensimmäinen:

1. Kulttuuri todellakin on hyvinvoinnin pohja!

Kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksia on viime vuosina innostuttu todentamaan talousmielessä. Rohkaisevin esimerkki on tullut Iso-Britanniasta, missä eräässä tutkimuksessa lääkärin määräämä kulttuuriresepti vähensi käyntejä terveydenhuollossa jopa lähes 40%.

Taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiin monin tavoin. Minusta niistä merkittävin on se, että taidekokemukset kanavoivat sellaisiakin tunteita, joita emme osaa kovin helposti sanoittaa vaikkapa keskustelukäynneillä. Lukemisen vaikutuksista kirjoitin taannoin Psykologi-lehteen esseen, otsikolla Kuin surmaisi satakielen.

Taide myös antaa vertaiskokemuksia, rauhoittaa, viisastuttaa.

Toivoisin todella, että kulttuurin ennaltaehkäisevät vaikutukset alettaisiin tunnistaa laajasti ja kokeilla alueen parissa rohkeasti. Se vaatisi koordinointia ja seurantaa – siksi viime keväänä ehdotinkin, että Seinäjoella laadittaisiin kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

Voin siis sydämestäni vakuuttaa, että kyllä, minä olen aluevaaliehdokas, joka todella ymmärtää kulttuurin arvon ja haluaa kaikille alueen asukkaille mahdollisuuden hyödyntää sitä!

Samalla tullaankin toiseen nostoon:

2. Pitäisikö kulttuurin kuulua hyvinvointialueen toimialaan?

Hyvinvointialue keskittyy kolmeen toimialaan, eli sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Näin on ainakin toiminnan alkuvaiheissa.

Kulttuuripalvelut puolestaan on selkeästi linjattu kuuluvaksi kuntien toimialaan ja toistaiseksi toimitaan siis näin.

Onko se viisasta? Mitä seurauksia sillä on?

Kulttuuria on meillä Suomessa onneksi tarjolla matalalla kynnyksellä. Monia taidemuotoja tuetaan valtion taholta ja näin sisäänpääsymaksut pysyvät kohtuullisina – tai ilmaisina, kuten käyttömaksuton kirjasto.

Kirjastojen toimintaa on Etelä-Pohjanmaalla jo järjestettykin 22 kunnan yhteistyönä ns. kirjastokimppana vuodesta 2017 alkaen. Eepos-kimpan kirjastoilla on mm. yhteinen kirjastokortti, tietojärjestelmä ja aineisto, mutta kirjastotoiminta henkilökuntineen tulee kimpan kunnilta.

Entäpä muut taidemuodot – voisiko Seinäjoen kaupunginorkesteri olla joskus tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan alueorkesteri tai maakuntaorkesteri, joka kiertää kuntien salissa? Toimisiko maakunnallinen taidemuseo?

Seinäjoen kaupunginteatterin – jonka hallitukseen muuten kuulun – pääpaino on toki isossa talossa, jossa tekniikka ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa, mutta teatteri hallitsee myös pistokäynnit. Vastikään kaupunginteatteri teki pistokäynnin Kauhajoelle, esittämällä Kauhajoen koulukeskuksessa Natalil Lintalan käsikirjoittaman ja ohjaaman teoksen Hyvinvointivalhe. Voisiko meillä joskus olla maakuntateatteri, jonka rutiiniin kiertämistä kuuluisi enemmänkin?

Toki riskinä isoille hartioille siirtymisessä on myös harrastajakulttuurin kärsiminen. Ei olisi eduksi vaikkapa Isonkyrön väestölle, jos sieltä kunnan tuen lakatessa hiipuisi harrastajateatteri kokonaan. Kulttuuri on paitsi katsomista, myös tekemistä. Jos kulttuuripalvelut siirtyisivät alueiden hoidettavaksi, olisi erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että varoja ohjautuu ison ammattimaisen tekemisen lisäksi myös harrastajatasolle. (Samaan tapaan nyt ensi vaiheen hyvinvointialuemuutoksessa on huolehdittava siitä, että sote-alan järjestöjen rahoitus ei karkaa hyvinvointialueille vaan että niiden edelleen on mahdollista toimia myös pienillä paikkakunnilla.)

Sanoisikin: seuraillaan nyt vähän aikaa, missä kulttuurin paikka on. Kunnan tehtävät ovat muuttumassa rajusti hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 ja voi olla, että nyt vasta kunnilla on mahdollisuus todella panostaa jäljellejääviin tehtäviin, esimerkiksi kulttuuriin.

Mutta ehkä jo seuraavien hyvinvointivaalien alla pohdimme tosissaan myös tätä: onko kulttuuri parasta lähellä tuotettuna vai alueen kantamana?

Kiitos, Tarja Hautamäki, herättävästä kirjoituksestasi!

P.S. Artikkelin kuvassa olen minä ja suosikkikirjani, kirjastovierailulta Seinäjoen kaupunginkirjaston Sunnuntaivieras-sarjassa muutaman vuoden takaa.

LIITTYY AIHEESEEN

Hyvinvointialueiden isot kysymykset: miten ne ratkaisen?

Alueilla on aloittaessaan isoja kysymyksiä: raha, henkilöstö, palvelujen sijainti. Miten minä ne ratkaisisin?

Miten meidän nuorilla menee – ja mitä me sille tehdään?

Minulle kaikkein rakkain sote-sektorin siivu on nuoret. Olen paiskinut nuorten parissa töitä koko aikuisikäni, monesta eri näkökulmasta: psykologina nuorisopsykiatrian yksikössä…

Viisi syytä, miksi sinunkin pitää äänestää aluevaaleissa!

Olet ehkä kuullut, että meillä on meneillään hyvinvointialuevaalit. On menossa myös koronapandemia ja talvipakkaset, joten moni saattaa miettiä, viitsisikö äänestää.…

Hyvinvointialueella on kolme kovaa hommaa

Lähiviikkojen aluevaaleissa valitaan edustajat hyvinvointialueiden valtuustoihin. Mikä oikein onkaan hyvinvointialue? Hyvinvointialue muodostuu useista kunnista. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 18 kuntaa: Alajärvi,…