Kerrankin eduskuntavaalien lähestyessä puhutaan oikeista asioista: suomalaisista lapsista ja nuorista, yhteiskuntamme tulevaisuudesta!

Pisa-tulosten heikkeneminen on nostanut keskustelun keskiöön etenkin peruskoulun. Aiheesta! Peruskoulun tehtävä on antaa tuleville yhteiskunnan tukipilareille hyvä elämän pohja, eikä se kaikilta osin enää siihen pysty. Etenkin luku- ja kirjoitustaito ovat murentumassa.

Esitin Ilkka-Pohjalaisen mielipidepalstalla jo viime lokakuussa peruskoulun pelastusoperaatiota. Pelastusoperaatio tarkoittaa ainakin opetuksen ryhmäkokojen sitovia mitoituksia sekä erityisopetuksen oikeaa kohdentumista ja resurssien vahvistamista. Opettajien työssäjaksamisen turvaamiseksi on syytä lisätä työnohjausta sekä säännöllistä täydennyskoulutusta.

Suomalaisen koulutuksen tarkastelun täytyy kuitenkin ulottua koko koulutusketjuun, varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen. Nyt rassataan yhtä vaihetta ja yhtä hammasratasta kerrallaan.

Vastikään järjestettiin lausuntokierros yhden ruotsin tunnin lisäämisestä yläkoulun opetussuunnitelmaan. Se on hyvä esimerkki tilanteesta: etsitään yksittäisiä korjauksia yksittäisiin asioihin, vaikka suurta ja syvää ongelmaa ne eivät ratkaise.

Mikä on koulun tehtävä 2020-luvulla? Tarvitsemme areenoja laajoille keskusteluille, joissa kuunnellaan kenttää. Koulutuksen tehtävät eri vaiheissa on kirkastettava, kun samalla maailma ympärillämme muuttuu. Pelkästään viime viikon aikana kuulimme, miten ällistyttäviä harppauksia tekoälyn kehitys on ottanut – ja miten se vaarantaa koulutuksen oppimis- ja mittausmenetelmät.

Mitä ihmisen on opittava selviytyäkseen elämässä? Entä mitä omaksumisen valmiuksia voidaan koulun menetelmillä harjoittaa?

Keskittymällä näihin olennaisiin tehtäviin suomalainen koulu täyttää korvaamattoman paikkansa yhteiskunnassa myös 2020-luvulla – ja kauan sen jälkeen.