Hyvinvointialueella on kolme kovaa hommaa

Lähiviikkojen aluevaaleissa valitaan edustajat hyvinvointialueiden valtuustoihin. Mikä oikein onkaan hyvinvointialue?

Hyvinvointialue muodostuu useista kunnista. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 18 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.

Hyvinvointialue on ikään kuin kuntien ja valtion väliporras, jolla on alueellaan itsehallinto sille määrätyillä toimialoilla.

Noita alueita on kolme: 1) terveydenhuolto, 2) sosiaalihuolto ja 3) pelastustoimi.

Näkyvimmin esillä ennakkokeskusteluissa on ollut noista alueista yksi. Jos olet tehnyt jonkin vaalikoneen tai nähnyt jonkin vaalimainoksen, tiedät varmaan itsekin, mikä?

Terveydenhuolto

Niinpä, siinä se vastaus tuli. Näissä vaaleissa etusijalle on ehdottomasti noussut terveydenhuolto.

Onkin niin, että terveydenhuollon toimialueella tapahtuu iso muutos, kun erikoissairaanhoito ja kunnallinen terveydenhuolto yhdistyvät. Tavoitteena on lyhentää palvelupolkua ja tuoda esimerkiksi erikoislääkäriosaamista lähemmäs kansalaisen arkea – ainakin niin me keskustalaiset toivomme.

Olet luultavasti itsekin joskus saanut lähetteen erikoissairaanhoitoon. Minä olen saanut sellaisia viiden viime vuoden aikana esimerkiksi munatorvien poistoon, geeniperimäni selvittelyyn ja kiusallisen rasvapatin poistoon. Lähete on käsitelty luultavasti erikoissairaanhoidon lähetetyöryhmässä, sitten olen käynyt ensivastaanotolla ja lopulta poistossa.

Ehkä jatkossa toimittaisiin toisin!

Ehkä minun nimeni pantaisiinkin jo terveyskeskuksessa erikoislääkärin konsultaatiopäivän listalle – sen sijaan, että uusi lähetetyöryhmä käsittelisi asian keskussairaalalla, lääkäri tulisikin vierailemaan terveyskeskuksessa ja hoitaisi saman päivän aikana 10 muutakin potilasta.

Esimerkistä on helppo nähdä, että toimintamalleista on löydettävissä säästöjä. Toki henkilökunnalta uudet mallit vaativat joustoa ja motivaatiota. Ei ole samantekevää, millainen henkilöstöjohto uudelle alueelle valitaan.

Isoin säästöpotentiaali ja toimintamallien muutos on mielestäni kuitenkin digiloikassa. Vastikään käytin itse ensimmäistä kertaa etälääkäriä ja käyttökokemus hämmästytti. 15 minuutissa valmista – yhteydenottopäätöksestä reseptin noutoon!

Terveydenhuollon toimialalla on odotettavissa haastavia aikoja. Yhtäältä on totta, että digiloikka tulee vaatimaan investointeja, koska huonosti resursoduille palveluille ei ole käyttäjiä.

Ja totta on sekin, että kulut on saatava kuriin. Terveydenhuollon kulut ovat nousseet niin suuriksi, että meillä ei ole niihin varaa – se on iso syy siihen, että hyvinvointialuemuutos ylipäänsä tehdään.

Se, mistä säästetään, on strateginen linjaus, jonka tekee aluevaltuusto. Pohjimmiltaan – sinä päätät.

Sosiaalihuolto

Vaikka vaalikoneet ja yleinen keskustelu painottuvat vahvasti terveydenhuoltoon, hyvinvointialueille siirtyvät myös nykyiset kuntien sosiaalipalvelut.

Lista sosiaalipalveluista on pitkä. Sille kuuluvat ainakin sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelu ja kotihoito, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päihde- ja mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta, omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat – vammaispalvelu, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kuntouttava työtoiminta, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sovittelu, perhehoito sekä omaishoidon tuki.

Terveydenhuoltoon meillä on kaikilla kosketusta, yleensä vuosittain. Sosiaalihuolto koskettaa harvempia, mutta vastaavasti toimialueen asiakkuudet ovat huomattavasti pidempiä – ja samalla hintavampia.

Erilaisten sosiaalipalveluiden asiakkaat ovat usein myös terveyspalvelujen vakioasiakkaita.

Mielestäni yksi hyvinvointialueiden tärkeitä tehtäviä olisikin moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen. On tiedettävä, mitä yksi käsi tekee. Toimin itse parhaillaan moniammatillisessa työryhmässä Seinäjoen lukion opiskeluterveydenhuollossa ja tunnistan ongelmakohdat, joista pahin on tietojärjestelmien keskustelemattomuus.

On siinä työsarkaa, eikä yksi vaalikausi riitä tuon ongelman ratkaisemiseksi. Senkin selvittelyyn tarvitaan ensisijaisesti poliittista tahtoa.

Muita isoja vaaliteemoja sosiaalihuollossa ovat henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi. Tiedämme kaikki otsikoista ja surullisista kertomuksista, että sosiaalipuolella on liian vähän käsipareja ja niistä vähistäkin on vaikea pitää kiinni, koska asiakkaita on liikaa, aikaa liian vähän ja hyväsydämiset alan osaajat uupuvat, kun eivät saa tehdyksi työtään riittävän hyvin.

Tätä kysymystä lähtevät ratkomaan aluevaltuustot. Yksin tosin alueiden taikavoimat siihen tuskin riittävät – lainsäätäjiä tarvittaneen avuksi turvaamaan opiskelupaikkoja ja ehkä myös tarkastelemaan toimien vähimmäisvaatimuksia.

Pelastustoimi

Kolmas toimiala ei tosiaankaan ole se vähäisin sektori. Pelastustoimi on se, joka pitää meidät kaikki hengissä hädän hetkellä.

Etelä-Pohjanmaan alueella pelastustoimi on jo alueellisesti järjestetty Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimesta, joten käytännön muutoksia tulee siellä lähinnä palkanmaksajan nimeen ja tukipalveluihin.

Sen sijaan iso kysymys on pelastustoimen rahoitus. Kun koko toimiala siirtyy hyvinvointialueen rahoitettavaksi, on jo ennalta osattu pelätä, että sosiaali- ja terveyshuollon kasvavat kulut nakertaisivat pelastustoimen toimintaedellytyksiä.

Miten lähellä tulee olla lähin palokunta?

Toimiva pelastusjärjestelmä on käytännössä elinehto minkä tahansa alueen elävänä pysymiselle. Teollisuutta ja elinkeinoelämää laajemmin ei rakennu, ellei pelastustoimea löydy. Se on myös kotien tuki ja turva.

Toisena isona huolena pelastustoimen tulevaisuudessa ovat sopimuspalokunnat eli vpk:t, joiden miehistön keski-ikä nousee koko ajan. Aluevaltuustojen tulisi keksiä ratkaisuja siihen, miten pelastustoimi taataan niillä alueilla, joilla ei ole ammattipalokuntaa ja jatkuvasti miehitettyä paloasemaa.

Tämä ei ole pieni asia, sillä ammattipalokuntia on koko Suomessa reilu sata – sopimuspalokuntia 700. Suurin osa myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueesta toimii sopimuspalokuntien varassa.

Tulipaloa ei voi sopia virka-ajalle, toisin kuin useimpia lääkärikäyntejä. Iso juttu.

Ja entä muita toimialueita?

Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät nuo kolme toimialuetta – terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja pelastustoimi – mutta tulevaisuus voi tuoda mukanaan muutakin.

Vastikään Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva kyseli kansalaisten näkemyksiä, joiden mukaan alueille voisi siirtää myös kaavoitukseen, toisen asteen koulutukseen, elinkeino- ja ympäristölupiin liittyviä tehtäviä. Sen sijaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun järjestelyt haluttiin vahvasti pitää kuntatasolla.

Elämme jännän äärellä. Seuraavissa aluevaaleissa, jotka muuten järjestetään jo kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 2025 kuntavaalien yhteydessä, voidaan äänestää jo erilaisista tehtävistä.

Tiesitkö muuten, että meillä on erikseen maakuntavaltuustotkin? Ne käyttävät eri puolilla Suomea maakuntaliittojen ylintä päätösvaltaa, ja niiden edustajat valitaan puolueiden sisäisillä päätöksillä alueen kunnan- ja kaupunginvaltuutettujen joukosta.

Olisikohan synergiaetujen paikka?

LIITTYY AIHEESEEN

Hyvinvointialueiden isot kysymykset: miten ne ratkaisen?

Alueilla on aloittaessaan isoja kysymyksiä: raha, henkilöstö, palvelujen sijainti. Miten minä ne ratkaisisin?

Miten meidän nuorilla menee – ja mitä me sille tehdään?

Minulle kaikkein rakkain sote-sektorin siivu on nuoret. Olen paiskinut nuorten parissa töitä koko aikuisikäni, monesta eri näkökulmasta: psykologina nuorisopsykiatrian yksikössä…

Viisi syytä, miksi sinunkin pitää äänestää aluevaaleissa!

Olet ehkä kuullut, että meillä on meneillään hyvinvointialuevaalit. On menossa myös koronapandemia ja talvipakkaset, joten moni saattaa miettiä, viitsisikö äänestää.…

Kuuluuko kulttuuri hyvinvointialueelle? Entä lasten päivähoito?

Todetaan heti ensin: lasten päivähoito ei kuulu hyvinvointialueiden päätettäväksi. Siitä vain oli maakuntalehtemme Ilkka-Pohjalaisen mukaan yhdellä ehdokkaalla epäselvyyttä ja haastattelussa…