Etäkoulu vai ei? Mitä se hyödyttäisi?

Etäkouluun vai ei? Aika jännä seurata tätä keskustelua, jossa tahtomattaan vastakkain asetetaan kaksi ryhmää: lasten oikeudet vastaan aikuisten oikeudet.

Useimmat jo tietävät etäopetuksen vaikutukset. Lockdown-kevään 2020 etäopetus tutkitusti lisäsi lasten ja nuorten mielenterveysoireita, vähensi liikkumista, lisäsi oppilaiden eriarvoisuutta ja kuormitti valtavasti sekä perheitä että opettajia.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa etäopetusta, mutta vastustajiksi ovat ilmoittautuneet ainakin opetusministeri, Suomen Lukiolaisten liitto ja Vanhempainliitto, lastentautien ylilääkärit ja oma puolueeni Keskusta, noin muutamia mainitakseni.

Myös iso määrä vanhempia vastustaa.

Etäopetuksen puolustajaksi sen sijaan on ilmoittautunut ainakin opettajien ammattijärjestö OAJ, jonka mukaan opettajilla tulee olla oikeus mennä töihin turvallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriötä puolestaan huolettaa terveydenhuollon kantokyky.

Moni sanoo, että lapset ja nuoret joutuvat maksajiksi. Joitain aikuisia taas huolettaa lasten long covid, josta ei ole paljonkaan tietoa.

Hallitus neuvottelee asiasta parhaillaan.

Mitä parin viikon etäopetuksella saataisiin aikaan? Aikuisia ehdittäisiin lisärokottaa, lapsia itseään ei. Suomessa 5-11 -vuotiaita ei edes rokotettaisi. Long covidin estäminen ei minusta olekaan oikein hyvä peruste, koska sama olisi edessä parin viikon päästä joka tapauksessa.

Väsyttää, ahdistaa, en pysty keskittymään mihinkään. Tässä yleisiä oireita, joita opiskeluterveydenhuollon psykologi kuulee nuorilta päivittäin. Oireet liittyvät minusta vahvasti nykypäivän someaikaan ja korona-aikaan. Etäännymme toisistamme, olemme jo osin unohtaneet, miten toisia kutsutaan kylään. Osa nuorista ei ole oikein koskaan kyläilemään oppinutkaan, koska korona-aikaa on eletty jo kaksi vuotta.

Kaksi vuotta etänä! Meille ei saa kasvaa koronasukupolvea.

Ymmärrän huolet liittyen yhteiskunnan kantokykyyn ja opettajien turvallisuuteen, mutta emme voi uhrata lapsia ja nuoria. Heillä on oikeus oppia, oikeus sosiaalistua, oikeus elää elämäänsä.

Sen sijaan tulisi kuunnella opettajia sen suhteen, miten työt voi toteuttaa turvallisesti. Muissa maissa pienemmätkin opiskelijat käyttävät maskeja, luokkia tuuletetaan, ryhmiä jaotellaan. Opettajille annetaan parempia maskeja ja kaikille kotitestejä.

Opettajat voisi nostaa nyt rokotusjonon kärkeen. Esimerkiksi meillä Seinäjoella ei vielä ole saanut rokoteaikaa alle 60-vuotiaille lainkaan. Voisiko rokotebussi ajaa vaikka suoraan koulujen pihaan, jotta opettaja voisi saada rokotteen työpäivän päätteeksi?

FFP2-maskien hankintaan olisi pitänyt ryhtyä jo aikaa sitten.

Kaikki on aina mahdollista, kun halukkuutta. Mutta etäopetuksen kynnys pitää olla hyvin, hyvin korkea sen valtavien seurauksien vuoksi. Nyt ei olla siinä tilanteessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LIITTYY AIHEESEEN

Hyvinvointialueiden isot kysymykset: miten ne ratkaisen?

Alueilla on aloittaessaan isoja kysymyksiä: raha, henkilöstö, palvelujen sijainti. Miten minä ne ratkaisisin?

Miten meidän nuorilla menee – ja mitä me sille tehdään?

Minulle kaikkein rakkain sote-sektorin siivu on nuoret. Olen paiskinut nuorten parissa töitä koko aikuisikäni, monesta eri näkökulmasta: psykologina nuorisopsykiatrian yksikössä…

Viisi syytä, miksi sinunkin pitää äänestää aluevaaleissa!

Olet ehkä kuullut, että meillä on meneillään hyvinvointialuevaalit. On menossa myös koronapandemia ja talvipakkaset, joten moni saattaa miettiä, viitsisikö äänestää.…

Kuuluuko kulttuuri hyvinvointialueelle? Entä lasten päivähoito?

Todetaan heti ensin: lasten päivähoito ei kuulu hyvinvointialueiden päätettäväksi. Siitä vain oli maakuntalehtemme Ilkka-Pohjalaisen mukaan yhdellä ehdokkaalla epäselvyyttä ja haastattelussa…