Tarkoitukseni oli tänä keväänä tehdä kovasti elämäni ensimmäistä kertaa vaalikampanjaa, tullakseni valituksi kotikaupunkini Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Kävi kuitenkin toisin, sillä viime viikolla sain tiedon pikkuveljeni äkillisestä kuolemasta.

Vaalikampanjan lyhdyt vähäksi aikaa sammuivat. Yhteiskunnallinen ajatteluni ja haluni vaikuttaa ei toki ole muuttunut, mutta voimavarat on nyt suunnattava muualle. Vanhempamme ovat menehtyneet jo aiemmin eikä veljelläni ollut muita lähiomaisia, joten tehtävää ja surtavaa nyt minulle riittää.

Jos siis ihmettelette, eikö ehdokkaalla ole enempää sanottavaa – kohta taas on. Ensin on oltava hetki hiljaa.