Lähden tunnin päästä ajelemaan pyörällä keskustaan. Minut kutsuttiin YLE Pohjanmaan radioon paikallisena “kuuluisuutena”, kun MLL järjestää äitienpäivän kunniaksi haastekonsertin (kyllä sitten hihitytti, kun kuulin olevani kuuluisuus). Tehtäväni on lukea kanavalle lähetettyjä hyväntekeväisyyshaasteita radioaalloilla.

Olen tänään muutenkin radiojulkkis, sillä olin on the air jo aamulla – kai?! Radio Taajuudella kahdeksan jälkeen. Haastattelu tehtiin pari päivää sitten ja tänään se ajettiin ulos. Unohdin vaan kuunnella sen.

Varmaankin tahallani mutta tiedostamatta. Enpä juuri ole kuunnellut tai katsellut haastattelujani, lehtijutuistakin lukenut vain raakaversiot, ettei tule virheitä. En osaa oikein hahmottaa niitä osaksi median kokonaisuutta, ovat vain irrallisia palasia leikekirjassani. Yhdessäkään jutussa ei kuitenkaan käsitellä minua ihmisenä, eikä edes julkista minua kokonaisuutena, vaan kaikilla on oma, eletyn elämän muokkaama näkökulmansa. Siksi juttujen lukeminen on vähän samanlaista kuin pyytäisi luokkakaveria, puolivierasta tätiä tai entistä opettajaa kertomaan ihmisjoukolle, että mitä mieltä sinä minusta oikeasti olet. Kaikilla on vain pieni palanen, jonka he esittävät totuutena, silti itse teippaisi suunsa eikä korjaisi mitään harhaluuloja.

Enkä vieläkään ole lukenut sitä Helsingin Sanomien kritiikkiä.

Huomaako, että mulla on kummallisen melankolinen olo! Yllytän sitä entisestään soittamalla suosikkiyhtyeeni Moistin viimeistä levyä ja harmittelemalla, miksi tämän tahdissa kirjoitettu Amerikan road tripille sijoittuva romaanikässärin puolikas on kadonnut hajonneiden kovalevyjen mukana noin seitsemän vuotta sitten. Se oli hyvä  ja kaipaisin sitä. Se oli rehellinen ja tuore. Nykyinen on ihan tyhmä. Odotan kesää, kun saa antaa sen levätä. Ehkä se taas syksyllä on ihan hyvä.

Aaaargh!

P.S. En muuten ole koskaan ennen ollut liveradiossa. Kaikki aiemmat haastattelut on nauhoitettu. Luonnollisesti sössin jotain. Hmm.

P.P.S. Muistin juuri, että joskus vuonna 2000 Moistin basisti Jeff Pearce kävi mun kanssa kirjeenvaihtoa sähköpostitse. Vitsi, että se tuntui hienolta.