Kaverini Susa suositteli tämän päivän musiikiksi Apulannan Paha ihminen. Sehän sopiikin ihan mainiosti näihin vaalinalustunnelmiin.

Ota valta pois niiden käsistä, jotka kuitenkaan eivät ymmärrä

Älä kumarra niiden patsaita, joiden tuottamat on sun ongelmat

En tiedä, mistä biisi tarkalleen ottaen kertoo – ehkä monesta asiasta ja monella tasolla. Minulle tuo kertsi tuo aina mieleen vaalit ja vallankumouksen. Niinhän se vaaleissa menee, että valta pitää pyrkiä ottamaan pois niiltä, jotka aiheuttavat ongelmia.

Me ihmiset vaan ollaan niin erilaisia: toisen onni on toisen epäonni.

Oma puoluekantani tulevissa vaaleissa on selvä, mutta ehdokas ei ole vielä varmistunut. Viime vuonna tähän aikaan olin varma, että äänestäisin Paula Risikkoa. Hän on hoitanut ministerintyönsä erittäin hyvin ja ottanut todella kantaa asioihin – mitä kaikki vallanpitäjät eivät uskalla tehdä – sekä saanut muutoksia aikaan.

Vaan kun tuli se valitettava narkolepsiakohu. En kritisoi sinällään päätöstä ottaa sikainfluenssarokotteet puutteellisillakin tutkimuksilla ja lähteä rokottamaan kansaa. Siinä tilanteessa, kun valintaa tehtiin, uskottiin kyseessä olevan todella tappava tauti ja oli valittava kansanterveyden puolesta ikään kuin syteen tai saveen -meiningillä.

Mutta sitten kun nämä jälkiseuraamukset kävivät ilmi, olisi poliittinen vastuu pitänyt kantaa: peruspalveluministeri Paula Risikon, jonka vastuualueelle kansanterveys kuuluu, olisi pitänyt itse erota tehtävästään. (Samoin THL:n puolelta olisi pitänyt pudota päitä, mutta he eivät olekaan ehdolla näissä vaaleissa.)

Eli ei siis Risikkoa. Se tavallaan helpottikin, sillä mä en ole tavannut yleensäkään äänestää kansanedustajia vaan ensikertalaisia. Minusta todellinen parlamentarismi toteutuu silloin, kun myös edustajisto vaihtuu eikä luudu aloilleen.

Erittäin suurella todennäköisyydellä äänestän Risikon puoluetoveria, entistä A-maajoukkueen jalkapalloilijaa Juha Reiniä. Olen vähän ulkokultainen, myönnetään, mutsiishei sentään jalkapalloilija!

Hämmentyneille todettakoon, että Reini on myös monissa asioissa samoilla linjoilla kuin minä, Ylen vaalikoneessakin hän nousi esiin toiseksi sopivimpana vaihtoehtona. Ensimmäisellä ehdokkaalla oli ristinään väärä puolue, Rkp, jonka pääideologiaa eli vähemmistökielen iäisesti tasavertaista asemaa Suomessa en kannata.

Siispä 99% todennäköisyydellä Juha Reini.

Noottasin Reinille Twitterissä, että hän olisi jo voittanut ääneni Ylen vaalikoneen perusteella, jos vaan olisi mun mielipiteestä eriävien vastauksiensa yhteydessä perustellut niitä vähän enemmän. Juuri perustelut kun ovat vaalikoneiden parasta antia: hyvin perusteltu EI on parempi kuin perustelematon KYLLÄ. Monet eduskuntaan pyrkivät ovat paljon mua viksumpia ja asiantuntevampia (onneksi ) ja lyhyilläkin perusteluilla useimmiten ymmärrän heidän kannanottonsa, saatan jopa viisastua! Joskus muuttaa mieltänikin!

Reini vastasi twiittiin, että kerro missä oltiin eri mieltä niin hän perustelee.

Ihanaa olla ruohonjuuritason vaikuttaja. Olin tosin jo sulkenut vaalikoneen enkä enää muista mistä oltiin eri mieltä, mutta ehkä menen vielä vilkaisemaan Reinin vastaukset… tosin jos nyt rehellisiä ollaan, niin pelkkä kannanotto Reiniltä riitti. Eiköhän ääni lähde sinne suuntaan. Numero 155 Vaasan vaalipiirissä.

P.S. Pitää vielä sanoa, että Apulannan Toni Wirtanen on eräs niistä ihmisistä, joita olen aina ihaillut. En oo koskaan kuunnellut Apulantaa muutoin kuin radiosta, mutta se on mitä on: oma juttunsa, jota Wirtanen on tehnyt piittaamatta vallitsevista ihanteista.