Pyörittelin aamulenkillä mielessä Juurien juonikuvioita. Aina kun tuntuu, että homma on kasassa, muistan jonkun langanpätkän, joka on jäänyt ihan vaille huomiota.

Blaa!

Nytkin muistin, että Eevasta ei ole puhuttu mitään sitten ehkä neljännen luvun. Ja Pilvin jututkin on vielä ihan kesken, vaikka piti olla jo paljon pidemmällä.

Sitä paitsi alkuperäinen loppu ei toimi enää. No niin, nyt se on sanottu. Oon ajatellut sitä monta kertaa, mutten ole kehdannut sanoa ääneen edes itselleni. Alkuperäinen loppu oli romanttista draamakomediaa, vähän yhteiskunnallista kritiikkiäkin, mut tästä on taas tullut jotain muuta. En mä osaa olla hauska. Enkä tosiaan olla yhteiskuntakriittinen tekstissäni.

Mä en ole hauska enkä vakava, mitähän mä sitten oikein olen. Tosi kiva.