Olennaiset osat

Minä olen Henna Helmi Heinonen, kirjailija. Esikoisromaanini Veljen vaimo julkaistiin 2.2.2011 Arktisen Banaanin kustannusohjelmassa.

Olen 29-vuotias kolmen tyttären äiti. Asun Seinäjoella omakotitalossa. Syntynyt ja kasvanut olen Helsingissä. Koulutukseltani olen psykologi ja aiemmin olen johtanut perustamaani Futismaailma.com -verkkolehteä. Nykyisin työskentelen vapaana kirjailijana ja kolumnistina. Pidän tällä hetkellä kirjallisuusaiheista blogia Iltalehdessä sekä Kesäksi kuntoon -laihdutusblogia Ilta-Sanomissa.

Pidempi tarina

Syyskuussa 2009 perustin blogin otsikolla Minusta tulee kirjailija. Sen tarkoitus oli aluksi vain listata sanamääriä, jotka olen saanut kirjoitettua. Lisäksi höpöttelin sinne, kuinka en jaksanut kirjoittaa. Jossain vaiheessa blogiin ilmestyi pari tsemppaavaa kommenttia, sitten vähän lisää.

Blogissa seurattiin esikoisromaanini Veljen vaimon valmistumista ja kirjan julkaisuprosessia. Kustantamoni Arktinen Banaani hyväksyi käsikirjoituksen kevään 2011 kustannusohjelmaansa ystävällisesti salamannopeasti: sain myöntävän päätöksen alle vuorokaudessa siitä hetkestä, kun olin lähettänyt käsikirjoituksen kustantajalle.

Sain osakseni paljon median mielenkiintoa jo ennen kirjan julkaisua. Minua kuvailtiin osuvasti web-termistöön viitaten otsikolla Kirjailija 2.0 (Aamulehti, 16.7.2009). Toisaalta kysyttiin: Saako Henna Helmi Heinonen ryhtyä kirjailijaksi (Image, 11/2009).

Helmikuussa 2011 julkaistiin esikoisromaanini Veljen vaimo. Ensimmäisten arvioiden myötä blogin elinkaari tuli loppuunsa: minusta on tullut kirjailija. Päätin lopettaa vanhan blogini ja aloittaa uuden elämän, jossa uskottelen itselleni olevani ihan oikeasti – kirjailija.

Tosi pitkä tarina

Väitin aiemmin asuvani Seinäjoella, mutta osuvampi ilmaisu olisi, että elän Seinäjoella. Pidän valtavasti tästä kaupungista, jossa arvostetaan suorapuheisuutta ja yritteliäisyyttä! Tänne on tehty vuori, on tehty järvi, kun ei niitä muuten täällä ollut. Pian naapuriin nousee Suomen suurin ostoskeskus. Wou!

Olen yrittäjävanhempien lapsi, joten yrittäjyys on minulla verissä. Mähän olen syntyperäinen stadilainen, asuin lapsuuteni Pohjois-Haagassa ja varhaisaikuisuuden Sörkassa. Muutin kotoa vuosituhannen taitteessa, 17-vuotiaana. Samana keväänä kirjoitin ylioppilaaksi. Syksyllä sain täysi-ikäistymiseni kunniaksi vanhemmiltani osakeyhtiön lahjaksi. Niinpä… En olisikaan halunnut autoa tai etelänmatkaa…

Yritys osoittautui kaikin puolin hyväksi lahjaksi. Kyllä ne vanhemmat vaan tietää.

Tänne Seinäjoelle muutin pari vuotta sitten vähän vahingossa. Piti olla vain puoli vuotta työn vuoksi, mutta jäimme, koska lapset – kaikki alle kouluikäisiä vielä – viihtyivät niin hyvin. Sain töitäkin täältä, psykologina ensin lastenneurologian parissa ja sitten nuorisopsykiatrialta. Sitten löysimme tämä talon, 1980-luvulla rakennetun tiilitalon. Piti vaan surffailla vähän Etuovessa ja katsella, millaisia taloja Seinäjoella olisi tarjolla. Näin kotitalomme pohjapiirroksen ja ihastuin heti. Näytin miehelle, että jos tuosta kaataa seinän, jos nuo huoneet yhdistää, näetkös kuinka hyvä siitä tulisi. Mies epäröi, mutta olen aika hyvä myymään ideani.

Olen kai kirjoittanut aina, tylsää, mutta totta. En vaan halunnut kirjailijaksi enkä toimittajaksi, koska kaikki läheiset sanoivat, että musta tulisi hyvä kirjailija ja toimittaja. Olen aina ollut tällainen jääräpää.

Ala- ja yläasteella kirjoitin valtavasti, lukiossakin vielä. Lähetin kustantamoihin yhden käsikirjoituksen. Otava lähetti kahden sivun mittaisen palautteen, mutta sen sanoma oli kuitenkin ei. Niinpä viisaasti lopetin kirjoittamisen. Aloitin elämän, tapailin ihmisiä ja tuoppeja pari vuotta. Menin töihin, opiskelin. Tapasin mieheni. Seurustelun aloimme vasta myöhemmin – vielä hieman myöhemmin menimme naimisiin.

Aloin kirjoittaa taas perustaessani Futismaailma.comin – opin sekä kirjoittamaan että editoimaan, koska ei niitä surkeita hommia pitkään aikaan kukaan muukaan tehnyt. Lopulta siellä oli parhaimmillaan 35 työntekijää, mutta silti minä kirjoitin palautteita, keskusteluja, sähköposteja, kirjoitusohjeita! En jaksanut blogata enkä kirjoittaa päiväkirjaa, koska töissä piti koko ajan kirjoittaa. Gradukin piti vääntää. Kun lopetin Futismaailman päätoimittajan työt vuonna 2008, ajattelin etten enää kirjoita mitään.

Kaksi viikkoa myöhemmin olin kaivanut esiin Veljen vaimon henkilögallerian, jonka olin luonut hyvän ystäväni Annan kanssa vuonna 2002 Liverpoolissa. Liverpoolissa asuin, koska siellä asuu myös maailman paras jalkapallojoukkue.

Päätin, että kirjoitan aina haaveilemani kirjan ennen kolmikymppisiäni. Sain esikoisromaanini valmiiksi aikataulussa, vaikka perheemme kolmannen tyttären syntymä viivyttikin valmistumista. Toisaalta se onnellisesti myös paransi tekstiä ja kypsytti minua ihmisenä.

Kirjan pitkän editointiprosessin jälkeen – jossa olivat korvaamattomana apuna ihanaiset ystäväni Aino, Anna ja Päivi – lähetin tekstin käsikirjoituskilpailuun, jossa etsittiin uutta kotimaista viihderomaania. Se oli maanantaipäivä 29.3.2010. Seuraavana päivänä lähetin tekstin sähköisesti Arktiselle Banaanille ja kahdelle muulle kustantamolle. Alle 24 tunnin kuluttua Arktisen Banaanin kustantaja Harto Pasonen otti yhteyttä ja kertoi, jokseenkin sanatarkasti, että hän näkisi mielellään Veljen vaimon Arktisen Banaanin kustannusohjelmassa keväällä 2011.

Siitä se sitten lähti…