![[]](/uusileiska/grx/flowers.jpg)
Pian ilmestyvät kevään 2012 kirjojen listat sanomalehdissä eikä Irti ole niillä mukana.
En vielä tiedä mitä käsikirjoituksen kanssa on seuraavaksi edessä, mutta ehkä saan tällä viikolla hajua suuntaan tai toiseen. Pinnan alla on jonkinlaista liikehdintää.
Sitä odotellessa toivotan oikein hyvää uutta vuotta kaikille blogin lukijoille! Olkoon vuosi 2012 meille kaikille kokonaisuutena hieno. Alamäkiä ja aallonpohjia se tulee välttämättä sisältämään, vaan olisivatpa ne lyhkäisempiä ja vähäisempiä kuin huippukohdat!
Luin vastikään, ettei uudenvuodenlupauksia kannata tehdä, että niillä pilaa vain elämänsä. Parempi elämä syntyy kuulemma välttämällä lakkoja ja lupauksia. Niinpä en esitäkään uudeksi vuodeksi lupausta vaan toivomuksia:
Ensinnäkin henkilökohtaisessa elämässä toivoisin, että kaikki menee hyvin, kun perheeseemme liittyy uusi jäsen keväällä. Jokaisen lapsen vauva-aikana olen kärsinyt jonkinasteisesta kätkytkuoleman pelosta, välillä enemmän, välillä vähemmän. Jostain syystä tällä kertaa raskausajan viimeiset kuukaudetkin jännittävät enemmän kuin ennen. Niinpä en paljon muuta tälle vuodelle toivokaan kuin vauvan parasta!
Sitten esittäisin yleisen toiveen: toivoisin poliittisen journalismin tason kohentumista. Olen up to here täynnä otsikoita, joissa joku sanoi yhden poikkipuolisen sanan Twitterissä, Facebookissa tai kutsuvierastilaisuudessa. Jättäkää niiden perussuomalaisten yksikätinen ja -oikoinen jahtaaminen – keskittykää asioihin, kokonaisiin puheenvuoroihin yksittäisten sanojen sijaan!
Suomi on paskassa jamassa monin puolin eivätkä asiat tule korjaantumaan, jos poliittisen päättäjän tehtävästä tehdään median laiskuuden avulla niin epämiellyttävä, ettei siihen kukaan halua hakeutua. Ugh, olen puhunut. Kiitos!
Olipa sinulla taas oivaa asiaa. Olenkin kaivannut kirjoituksiasi!
Äitini kävi eduskunnassa tutustumiskäynnillä ja sanoi jokseenkin saman asian kuin sinä. Hänen mielestään kyselytunnilla kansanedustajat
tarttuivat toisen löyhään sanaan ja väänsivät sitä miten sattuu. Asiasta viis, kunhan sai toista jollain lailla nälväistyä. Äitini piti sitä suorastaan mauttomana ja alhaisena. Siinä ei tosin ollut media välissä.
Oikein iloista vuotta sinulle ja perheellesi
Onnellisia odotuksen hetkiä
Kiitos molemmille!
Kaiketi politiikan näkyvyydessä on tuollainen kaksiteräinen miekka: jos puhutaan asioista, suuri yleisö ei jaksa kiinnostua. Jos taas puhutaan sivuseikoista, niistä saa kivoja otsikoita ja raflaavaa keskustelua, mutta toisaalta asiasisältö menee sivu suun.
Ehkäpä tuo on tämän päivän yleistä keskustelutyyliä, kun kerran se tapahtuu eduskunnassakin. Ja toisalta ehkä se on pieni pakkokin: länsimaiset poliittiset näkemykset, puhui sitten kansanedustaja tai kadunmies, ovat lopulta aika lähellä toisiaan eli jossain siellä lähellä kultaista keskitietä. Jos keskitytään puhumaan asiakokonaisuuksista, joudutaan ehkä huomaamaan että olemmekin melko samaa mieltä, ja mitenkäs sitä omaa häntää sitten nostetaan.
Ei olekaan aikoihin tullut seurattua kyselytuntia – päälle sen usein panen, mutta puheenvuorot hukkuvat tänne kodin muuhun meteliin.
Tänään ilmestyi uusi Meidän perhe-lehti. Siellä oli kommenttia jutustasi.
Toivottavasti hyvää
Mulle ei tule lehteä tilauksena – eikä mitään muutakaan lehteä itse asiassa. Lehtitilauksistahan nipistetään ensimmäisenä, kun rahat loppuvat, ja nehän on loppuneet jo ajat sitten!
Toisaalta en juuri viitsi palautetta seuratakaan. Sen otan kiitollisena vastaan, mikä mulle asti kantaa, mutta palautelaatikoita ja nettipalstoja en lue.
Hei ja onnea odotuksen kanssa
Tsemppiä ja eiköhän kaikki mene hyvin, kuten edellistenkin kanssa!
Onnea loppuraskauteen!
Kiitos! Onnea on, mutta toisaalta onnea tarvitaan…